Liikenne on hurjaa ja jalankulkijana sai tiet ylittää periaatteella 1. rukoile ja 2. mene!
Lisäksi sai jo karistella kintereiltään liian innokkaita auttajia ja huumekauppiaita.
Kaupunki tunnetaan etenkin sotahistoriastaan ja heti kun oltiin kentältä paikallisbussilla ajeltu keskustaan District 1:lle, etsitty hotelli jalan loppumatkaa ja kirjauduttu sisään hotellimmee nimeltä Walk about hotel suunnattiin sotamuseoon.
War remnants museumissa päästiin tutustumaan Vietnamin sotahistoriaan ja esimerkiksi kaunistelemattomiin valokuviin sodasta. Mieleen jäivät etenkin kuvat kidutusten ja pommi-iskujen uhreista. Giljotiinikin löytyi ja ns. tiikerinhäkkejä, pieniä häkkejä joissa oltiin pidetty useaa ihmistä samassa pienessä häkissa, jossa he eivät mahtuneet kuin makaamaan.
Erityisen kauheita olivat myös kuvat kehitysvammaisina syntyneistä lapsista, joiden vammat johtuivat USAn käyttämistä myrkyistä sota-aikana.
Kierreltiin lähialueita, käytiin syömässä, käytiin katsomassa Notre Damen katetdraali ja piipahdettiin Vincom Center ostoskeskuksessa jossa ei ollut kerrassaan mitään.
Nyt taas täällä hotellihuoneessa, joka muistuttaa ihan vankityrmää. Pieni ja pimeä betoninen koppero.
Täällä on oudosti ikkuna ihan sängynvieressä keskellä betoniseinää, josta näkee kylpyhuoneeseen suihkun eteen. :'D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti