maanantai 5. kesäkuuta 2017

Rentoa elämää

Eilen testattiin hotellin ilmainen aamupalabuffet ja pitää sanoa, että vastaavaa aamupalaa ei ole missään ennen ollut. Ei maksavaa eikä etenkään ilmaista.
Neljä pöytää täynnä mitä erilaisempia vaihtoehtoja kuten nakkeja, munakokkelia, paistettuja munia, keitettyjä munia, riisiä, nuudelia, currya, kalaa, porsasta, kanaa, pannukakkuja, leivoksia, friteerattua banaania, tuoreita hedelmiä montaa sorttia, paahtoleipää, jugurttia, vohveleita....



Aamupalan jälkeen lähdettiin kävelemään kohti Khao Chong Krachok-temppeliä joka sijaitsee kukkulan laella. Kipusimme 396askelmaa kohtisuoraa ylöspäin. Matkalla kukkulan asukkeja, makaki apinoita, tuli vastaan runsaasti. 
Temppelillä oli hienot näkymän kaupungin ylle sekä sieltä näki myös Myanmariin saakka! Oranssikaapuiset munkin käyskentelivät myös ylhäällä. Yksi ärtsy apina yritti käydä munkin kippuun ja munkki läpsäytti apinaa huvittavasti takapuoleen. :D









Lähdettiin sitten takaisin askelmia alas ja käytiin tsekkaamassa ranta. Istuskeltiin muuten autiolla rannalla ja katseltiin vain pari tuntia merelle kaikessa hiljaisuudessa. Hiljaisuuden rikkoi vain paikallinen mies joka pysähtyi kohdallemme ja pyysi vettä meiltä kun huomasi meillä pari vesipulloa kassissa. Ojensimme miehelle toista vesipulloista, hän nappasi sen, kiitti ja lähti äkkiä kävelemään pois. Miehen lähdettyä huomasin hänen kantavan pussia jossa oli täysiä vesipulloja useampi. Mihinhän niitä mahtaa kerätä...




Hotellilla Tuomas kävi testaamassa uima-altaan ja tuskailtiin palaneita nahkojamme, rasvaamisesta huolimatta.

Illalla mentiin rantabulevardille kävelemään ja päädyttiin illalliselle ravintolaan nimeltä Top Deck. Ruoka oli hyvää ja murkinan painikkeeksi otettiin vielä (väkevät) Mai Tai drinkit. Niin vähällä kulutuksella mentiin eilinen päivä että intouduttiin jättämään runsas tippi. :D




Hotellille kulkiessa ohi ajavat ihmiset huutelivat tervehdyksiä ja heiluttelivat, niin lapset kuin aikuiset.

*****

Tänään jälleen aamupalalle jonka jälkeen lähdettiin tuktukilla Ao Manaolle rannalle. Rasvattiin 50+ suojakertoimella alvariinsa vaikka oli pilvistä kokoajan ja silti kärvennyttiin kuin ravut. :(
Ao Manaolta saatiin kyyti pois yhdeltä naiselta joka oli liikkeellä 2 pienen tyttärensä kanssa. Maksettiin naiselle 100bahtia eli saman kuin oikealle kuskille maksettaisiin matkasta ja nainen oli kovin yllättynyt ja kiitollinen - englantia hän ei kyllä osannut puhua mutta eipä sen huomaamiseksi sanoja tarvittu. Ainakin meni tarpeeseen varmasti hänellä. :)





Aloin lukemaan myös erittäin hyvää kirjaa tänään, jonka odtin Suomesta matkalukemiseksi. Ei ihan sellainen kirja jonka olisin uskonut valitsevani kirjakaupasta mukaan, mutta on kyllä mielenkiintoinen ja päähenkilö(t) kuvattu hyvin ja kirja pitää otteesaan ^^

Mariam asuu kolbassa äitinsä kanssa. Jalil, Mariamin isä, on varakas mies joka asuu kaupungissa kolmen vaimon ja usean lapsen kanssa. Koska Mariam on avioton lapsi, hän ei voi asua Jalilin perheen kanssa, mutta Jalil käy Mariamin luona torstaisin. Kun Mariam täyttää 15, hän haluaa, että Jalil veisi hänet katsomaan Pinokkiota elokuviin. Kun Jalil ei tule paikalle, Mariam patikoi kaupunkiin ja menee Jalilin taloon. Jalil kieltäytyy tapaamasta tytärtään ja Mariam päättää nukkua jalkakäytävällä. Aamulla Mariam palaa kotiinsa ja löytää äitinsä hirttäytyneenä. Silloin Mariam viedään isänsä kotiin. Jalil naittaa Mariamin Rashidille. Rashid on Mariamia 30 vuotta vanhempi suutari Kabulista.


Hotellilla pulikoitiin uima-altaalla ja käytiin ostamassa aloe vera-rasvaa punaisia nahkojamme varten. Poikettiin rantaravintolaan illalliselle, Tuomas otti kanaa sienillä ja minä vuorostani kanaa kookoscurry kastikkeella. Hyvää oli. Kerjäläispojallekin annettiin pieni seteliraha kun tuli kadulla meitä vastaan.


Tänään ja eilen pärjätty ihan hyvällä budjetilla, eilen meni kaikkiaan meiltä 2 yhteensä rahaa 23€ ja tänään meni 18€. Ja ei me kyllä mitenkään olla pihistelty. Pikemminkin olisi voinut olla tarkempanakin.

Meidän oli jo määrä tänään vaihtaa maisemaa mutta otettiinkim lisäyö vielä kun ollaan niin hyvin viihdytty. Ja on paljon mahdollista että huomenna vielä napataan yksi lisäyö. Hyvä kun viihtyy ja onhan meillä vasta viikko tulossa täyteen neljästä mutta aika on kuitenkin rajallinen ja nähtävää ja koettavaa löytyy aina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti