Ahtauduttiin minivanin kyytiin Prachuapissa - minivan on samantyyppinen kulkupeli kuin Suomessa tilataksi, mutta ahtaampi.
Kyydissä kaikki muut olivat paikallisia ja ahdasta oli kun välillä ajettiin siten, että 2 isokokoista miestä roikkui muiden penkkien yllä vailla omaa istumapaikkaa. Kyydissä oli kaikenlaista porukkaa pienestä vauvasta vanhaan mummoon. Me tietysti siellä muiden seassa herätettiin jonkinlaista hilpeyttä. :'D
Taivallettiin hotellille tuskaisessa helteessä. Hotellilla kukaan työntekijä ei osannut sanaakaan englanniksi ja sisäänkirjaus suoritettiin elekielellä...
Huone oli kaikinpuolin ihan kelvollisen oloinen. Mitä nyt 2 pientä sänkyä erillään, mutta eiköhän me nyt pärjätä omissakin sängyissä parin metrin päässä toisistamme. :D
Käytiin heti tsekkaamassa ranta. Paikalliset istui vilteillä syöden eväitä ja pikkulapset leikkivät hiekalla vanhempiensa valvonnassa. Muutama kaupustelija kulki ohi myyden juotavaa ja pientä naposteltavaa ja yksi mies ratsasti ohi.
Tuomas kävi ostaan meille "rantamaton" ja jäätiin istuskelemaan ja katselemaan kun laineet löi rantaan. Oli ihanan rauhoittavaa vaan olla.
Myöhemmin käytiin syömässä Happy Pizza-nimisessä paikassa pitsat.
Sitten alkoikin jo hämärtää ja tulihan se sadekin sieltä sitten. Liskot vipeltelee pitkin poikin, sammakot kurnuttaa suureen ääneen ja lepakot käkättää.
Vieraitakin ollaan saatu huoneeseen liskoista sirkkoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti